Rundgren´s Cat

Emma Amalia-kissa huolehtii pikku pennusta. Kuulehan Rundgrenin katti! Se pikkuinen on yhteinen,  älä vaan raavi sitä, vaikka sattuisi mitä. Jos se joskus yltyy rutistamaan, niin pian se oppii kutittamaan tosi kivasti korvan takaa. Sen takaa kissa, jolla on kokemusta jo yhdestä pienestä ja sievästä ihmisen pennusta. Kirjoittanut Emma-kissa Oulusta. Hör du, Katten af Rundgren! Lillan är gemensam, du får inte klösa den, i inga omständigheter. Om den kramar dig för hårt, det hjälper inte, utan du måste vara snäll mot våran gemensamma Lilla. Detta är garanterat av Mig, Katten Emma från Uleåborg. Detta är skrivet av katten Emma Amalia.

Oulu on vallaton vapunviettopaikka. Nuoriso herää riemuitsemaan yhdessä hiirenkorvien kanssa. Sima maistuu. Munkit paistuu. Vanhojen autojen kolonna liukuu halki Pohjolan valkean kaupungin. You can see how Spring comes to my home City of Oulu. Teenagers and we who think are still young are celebrating a new Spring. We drink, well, we are a bit thirsty. We eat doughnuts. Old cars are moving into the City in a long row. My mum has taken a lot of photos of those. She keeps them to herself as a secret. That´s a pity. I´d like to show them to people. You cannot see the film in iPhone.

Soccer, mice and cats in our garden with my Lady I am waiting for something which I never have done before. I cannot even tell it to the other cats in the neighborhood. They wouldn´t understand. I have been performing, have had public lectures, so I must be the expert of performance anxiety. Still, this is completely different. It takes all over me, my fur, my skin, my tail, my nose, my feet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Punkit http://fi.wikipedia.org/wiki/Siili http://fi.wikipedia.org/wiki/Puutiaiset Linkeistä voit tutustua punkkeihin, joita olen kohdannut koko kissanelämäni ajan. Rouvani muistaa lapsuudestaan asti, että kissoilla oli aina jotain pahkuroita turkissaan. Nehän olivat pulleita punkkeja, juuri ruokailleita. Samanlaisia kohtaamisia on nykyäänkin. Kissan on mahdotonta varoa punkkien hyökkäyksiä. Ei paljon auta muu kuin antaa isännän tarttua minua lujasti kiinni, rouvan pitää hennoilla käsillään minua, kun he tutkivat turkkiani ja punkin kohdalle osuessa tarttuvat kulmakarvannyppimispihdeillä punkkiin kiinni. Vai oliko se laite sittenkin postimerkkienlajitteluassetti? Pääasia on, että punkit poistetaan. En ole tutkija, joten en tiedä miksi. Hirveä, hirveää, kun koko väestö on minun ja punkkien kimpussa tässä residenssissä.

Odotan jotain nyt niin mahdottoman jännittävää. Sellaista ei ole koskaan ennen tapahtunut. En voi edes kertoa sitä kenellekään. Ainakaan toiset kissat eivät ymmärtäisi. Olen esiintynyt ja jännittänyt, joten olen sen alan ekspertti, mutta tämä jännitys on aivan erilaista ja odottavaa. Se ikään kuin valtaa minut kokonaan viiksikarvoja ja hännänpäätä myöten. Turkkini on sähköistynyt ja siis pörheä, vaikka siinä on hieman takkuja vanhuuden merkkinä.

It was a cold winter day in Helsinki, when a young woman in love was looking for a wedding dress. She went from shop to shop to try on several dresses, all beautiful. Finally she found a proper dress, but don´t tell it to the groom. It was snowing love cereals on all the other brides she met on the streets. They seemed to have a dream of the Utopia of happiness. You could easily see, who is a bride just at one glimpse. There was a strict timetable for nearly everyone for a fitting. One bride came from a far-away city, but she didn´t have any time left for fitting on that day. Our bride knew what she wanted, a Mermaid dress. She went between huge lines of dresses looking for them and touching the silky or embroidered surface of the fabrics with her tiny fingers. The colors were the shades of white. It is peculiar how many shades of white you could see. As in real life, too. Something was not right in the equation. Where´s the ring? Every bride has got to have a ring on her...

Noita lentää luudallaan pääsiäislauantaina. Happy Easter! Noidat lentävät luudallaan Tänä lankalauantai-iltana on syytä katsoa tarkkaan taivaanrannalle, jossa lentää noitia luudallaan. Luudanvarrella istuu myös kissa ja heiluu kahvipannu , sellainen nokinen pannu. Ei mikään suodatinhökötys. Kissa on juonessa mukana ja naukuu tarvittaessa. Noitajoukko lentää edestakaisin savuisella Pohjanmaalla, kynnöspeltojen ja latojen yllä. Siellä täällä palaa komea pääsiäiskokko . Latoja ei sensijaan paljon enää näy, mutta valkoisia heinäpaaleja on niiden tilalla. Käyhän sekin. Mäennyppylöitä sanotaan jopa vuoriksi. Siitä taas päästään Kyöpelinvuorelle , joka kuuluu pääsiäisnoidille. Noita Nokinenä , monille suomalaisille tuttu radionoita, kertoi ihania tarinoita, kun meikäkin oli lapsi, siis kissanpoikanen.

Kissa seuraa pupujen elämää pääsiäisenä from Ritva Rundgren Kissa seuraa pupujen elämää pääsiäisenä from Ritva Rundgren Ylläoleva satu on Slidesharessa. Aina mä rupean kertomaan noista kavereistani, kun oikein innostun ja laitoin kaverit mun kanssani kuvaan. Rouvalla oli hukassa hyvä sovellus, Photoshop Express Editor, mutta se löytyi onneksi selaushistoriasta. Tämä on kyllä pistämätön ohjelma, ainakin siltä vaikuttaa.

Pääsiäisviikolla kaikki odottavat kevättä ja uutta elämää. Palmusunnuntai, Malkamaanantai, Tikkutiistai, Kellokeskiviikko, Kiirastorstai, Pitkäperjantai, Lankalauantai, Pääsiäinen. Siinähän ne päivät ovat. Kissan silmin katson kevään juhlaa. Rouva kertoo lapsuuden pääsiäisenvietosta muutamin sanoin: - Ennen lapsena kerättiin viikkokaupalla pennejä ja markkoja, että voitiin ostaa pääsiäiseksi lenkkimakkaraa ja limsaa. Makkara paistettaisiin sitten pääsiäiskokolla tikun nokassa.

Vielä on lunta. Meillä pörrää naapurin kissa. Pysyisi poissa seitsemän henkeni tieltä! Muutenkin toivoisin nuoremman väen osoittamaa kunnioitusta seniorikansalaisia kohtaan. There is still snow outside. Neighbour´s cat comes around. He should keep away from my seven lives! By the way, I´d like to have some respect as a senior citizen. En voi estää lumen sulamista, en voi estää muuttolintujen saapumista, enkä voi estää naapurin kultaturkkista kissaa tunkeutumasta residenssiimme, kun isäntäni on niin ihastunut siihen. Minä huudan, karjun ja raavin sitä, mutta kissa ei ole millänsäkään. Tulee vain paksuilla tassuillaan meille, levittää karvaisen käärönsä lämpimälle lattialle, josta se vetämällä vedetään ulos kevätilmaan. I cannot stop the melting of snow, I cannot stop the birds coming back and I cannot stop the neighbor´s cat coming inside our residence, since my Master has a crush on him. I shout and fight with it, but it doesn´t care. It still comes with its thick feet to us,...