Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2010.

Katson ikkunasta lumista Santamäkeä

Kuva
Taiteilija Pollari ikuisti minut omalla lempipaikallani.   Elämme mielenkiintoisia aikoja. Sataa lunta jatkuvasti. Puutarhassamme on jäniksen jälkiä ja onpa pupu käynyt syömässäkin rouvan omenapuun oksia. Hän laittaa aina liian matalan runkosuojan, joten oma on syynsä, jos omenapuun varret on kaluttu.    We live interesting times. It snows all the time. There are footprints of an hare and it has been eating my lady`s apple tree. She always puts too low a shelter for the tree for winter. The hare comes and eats the bark of the apple tree easily standing on the snow.    Nyt minä juuri katson, kun sinitiaiset, talitiaiset ja varpuset käyvät syömässä lintulaudalla. Toisaalta ihailen lintuja, toisaalta minun tekee mieli pyydystää niitä. Tänä aamuna talipallon kimpussa oli metsäharakka eli närhi. Mitähän ne närhen munat näytettäessä todellisuudessa ovat? Närhen värit on hienot:punaruskeaa ja hieman sinistä. Se häipyi, kun rouva tuli aamukahville isännän kanssa.   Monesti

Sarkkirannan poni Lotta

Kuva
Lotta-poni kuljettaa tytöt ruokaostoksille Tänään meidän pihaan tuli Lotta-poni ja veti perässään pikku kärryä, jossa oli kaksi tyttöä, Ida ja Jonna sekä kauppaostokset. Minut haettiin kiireesti sisältä katsomaan moista ihmettä.  Lotta oli mielenkiintoinen eläin ja minun teki heti mieli lähestyä sitä ystävystyäkseni vain. Naistenpäivän merkeissä. Lotta rupesi kuopimaan maata edessäni. Ei haitannut, koska minä kissana ymmärrän kyllä, milloin en ole toivottu henkilö (eläin).  Kissa keskustelee Lotta-ponin kanssa Lotalla on elämänkokemusta vain neljä vuotta, minulla taas Jussin mukaan jo neljätoista. Korjattakoon se profiilitietoihin. Yksikin vuosi elämässä tekee kenet tahansa sen verran viisaammaksi. Talon rouva aikoo mennä joskus ratsastamaan ponilla. Tytöt sanoivat, että se on mahdollista. Aijai, jai, eipä taida olla oikein hyvä ajatus, jos poni Lotta vaikka suuttuisi ja heittäisi rouvan jorpakkoon. Voisin kuitenkin mennä katsomaan moista hauskuutta.

Rundgrenin kissa

Olen 13 vuoden ikäinen uroskissa. Tulin Rundgrenin perheeseen kylmänä syysiltana. Eräs perheen pojista toi minut sisälle. Olin nälkäinen ja yksinäinen. Söin lautasellisen lihakeittoa tuossa tuokiossa, kun pääsin ruuan ääreen. En muista syntymäkotini asioita, kun olin niin pieni kadotessani. En enää löytänyt takaisin, joten etsin uuden kodin. Elämä on sellaista. Talon rouvasta en kerro muuta kuin, että se huolehtii minusta ja kirjoittaa blogia.Meillä on työnjako. Talon isäntä rakastaa minua ja lintuja, joille se kantaa siemeniä lintulaudalle. Joka yö isäntä pomppaa ylös päästämään minut ulos ja sisälle. Naukaisen ulos-merkin ja raavin ikkunaan sisään-käskyn. Helppoa.

Rundgren´s cat

I am a thirteen year old boy cat. I came to my family in one cold autumn night. One of the boys of the family took me inside. I was hungry and lonely. I ate a full plate of meat soup in a minute as I got the opportunity. I don´t remember anything of my birth home, because I was so little when I got lost. I didn´t find my way back, so I looked for a new home. Life is like that. I don´t tell anything else of the lady of the house, only that she takes care of me and writes a blog. Or two, one of herself and politics. We share work. The master of the house loves me and the birds, to whom he collects seeds to their birdhouse. Every night the master gets up and lets me out and in. I just say out and scratch the window to get in again. Easy!

Kollicatti

Kuva
Sain hauskan vihjeen Jyväskylästä. Siellä näet asustaa Vladimir Punikki-niminen maailmankuulu kissa. Olin siihen asti pitänyt meidän kissaa Kempeleen, ehkä jopa maailman parhaana kissana. Kollicatti, Rundgren´s Cat Meidän kissaa kutsutaan vain Kissaksi, koska se on jotenkin erityisen merkittävä sana ja sopii tälle talossamme asustavalle otukselle oikein hyvin. Kissa on ollut elokuvan tähtenä, joten elokuva on luvassa.