Pääsiäisviikko ennen ja nyt

Hiljainen viikko

Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaina, jolloin suomalaiskodeissa käyvät pienet virpojat vierailulla tuomassa höyhenillä koristettuja pajunoksia naapuritaloihin. He virpovat asukkaita toivottaen hyvää pääsiäistä. Nykyään he saavat palkan heti samalla käynnillä, karkkeja, suklaamunia tai kolikoita.

Virpoja tuli vastaan Kempeleen Santamäessä pääsiäisenä 2015.

Pääsiäisviikkoa on sanottu myös piinaviikoksi tai hiljaiseksi viikoksi, joka on osa paastonaikaa. Mummoilla oli musta huivi, eikä saanut pitää värikkäitä vaatteita missään tilaisuuksissa. Nykyään pukeutumisella ei ole niin suurta merkitystä, koska kaikki ovat aina siisteissä vaatteissa muutenkin.

Pääsiäisaamua odotettiin kovasti, ja aina silloin paistoi aurinko, joka oli tietysti säästä riippuvainen, mutta silti ihmisen mielessä valoisa päivä. Onhan se tänäänkin, kun saadaan huokaista pääsiäisen vapaapaivinä kotona, ulkona tai matkoilla vaikkapa Lapissa.

Pääsiäisviikon päivien nimitykset ovat jo kauan aikaa olleet malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen. Nimitykset ovat muotoutuneet eri seuduilla vähän erilaisiksi.

Pitkänäperjantaina piti olla kotona aivan hiljaa, eikä kylään saanut mennä. Usein taivas oli pilvessä juuri pitkänäperjantaina. Kodeissa kunnioitettiin perinteitä ja pidettiin yllä vakavaa tunnelmaa, vähän surullistakin. Käsitöitä ei olisi missään nimessä saanut tehdä, eikä muutakaan ylimääräistä, saati meluta.

Tänäänkin kunnioitetaan pääsiäisperinteitä, mutta siihen on tullut paljon uuttakin koettavaa, mikä on aivan hauskaa. Nykyään voi käydä ravintolassa, mutta ennen tanssit ja elokuvat olivat kiellettyjä, myös ravintolat olivat suljettuna pitkänäperjantaina klo 18 asti.

Lapset jännittivät seuraavaa päivää eli pääsiäislauantaita, lankalauantaita, eivätkä millään olisi malttaneet odottaa makkaranpaistoa ja limunaatia, jotka olivat pääsiäiskokolle tarkoitettua evästä. Itse tienattuja myydyillä pajunoksilla. Lapset pukeutuvat edelleen trulleiksi pääsiäiskokoille ja ottavat mielellään vastaan karkkiherkkuja pikku koreihinsa.

Pikku virpojat kori täynnä suklaamunia. Kiva päivä! Hyvää pääsiäistä! Kuva 2015

Lankalauantai tuli siitä, koska silloin pestiin villalangat, jotka oli kehrätty talvella. Nykyään poltetaan pääsiäiskokkoja etenkin Pohjanmaan rannikolla, eikä villalankoja enää pestä kotona Pääsiäiskokkoperinne elää vahvana etenkin Etelä-Pohjanmaalla. 

Lapsena oli kova urakka kerätä risuja ja pajuja pääsiäiskokkoon. Hauskaa oli sekin, kun tyhjennettiin naapurin aitan varasto amerikankengistä pääsiäiskokkoa varten. Autonrenkaat roihusivat pimenevässä yössä ja pelottivat tietysti noidat pois, vaikka niihin ei enää ole uskottu pitkään aikaan, mutta muisteleminen on mukavaa. Ehkä mummot vielä 60-luvulla uskoivat pahoihin noitiin.

Ympäristötietoisuudesta ei ollut tietoakaan, kun kumisten kuorma-autonrenkaiden palaessa liekit loimusivat riehakkaasti katkerasta mustasta savusta ja haitallisista päästöistä viljelyspellolle.

Kyntökujalla palaa tänäkin lankalauantaina pääsiäiskokko, josta on tehtävä ilmoitus Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle asianmukaisella kaavakkeella.