Sataa kissoja ja koiria!

Lempisääni tänäänkin! 

Sadesää on hyvä filosofointiin. Silloin saa tehdä, mitä haluaa, eikä se määrittele liikaa elämää. Sade on hyvä, kun ei tarvitse olla juuri missään näkysällä, saa olla itsekseen ja harrastaa kirjoittamista tai siivoamista, kun on ensin sotkenut. Kadulla voi piiloutua takin sisään, eikä tarvitse tervehtiä ketään. Ei sen puoleen, että kukaan nelijälkaista, sateessa laahustavaa kissanturjaketta tervehtisikään. Naapurin koiraa lukuunottamatta, joita siis sataa taivaan täydeltä englantilaisen sanonnan mukaan.

Raining cats and dogs! It is my favorite weather again! 

While raining you can do anything, because it doesn´t make borders for thinking. Rain is good, since you are not seen by anyone, you can be just by yourself, you can write and draw. You can hide in your coat on the street and you do not have to say hello to anyone. Maybe no one would greet me anyhow.

Sadesää on niin minun sääni, eikä tarvitse mennä puutarhatöihinkään, omalle työleirille. Kylmyys saattaa harmittaa yksittäistä kulkijaa, mutta ajattele, miten tuskallinen helle on!

Luoja järjestää kesän

Tiedän kokemuksesta, että Luoja järjestää meille aina sellaisen kesän kuin ansaitsemme. Maanviljelijöille se ei aina ole mukavaa, kun he eivät pääse ajoissa kylvämään pottua pelloille, joilla vesilammikot lötköttävät. Savipellot estävät veden valumisen Kiinaan. Sadonkorjuun aikana alkukesän kasvuolot näkyvät hyvänä tai huonona satona. Kadosta kärsivät kaikki. Mitä sitten hiiretkään syövät?

Ihan kuvittelussani näen koirapilviä, joista koirapisarat valuvat lakeuden ylle päivätolkulla.

P.S. Tykkään kylmästä ja pimeästä, nälästä ja myrskystä, raekuurosta ja tuulesta. Huomenna voi olla jo toisin, kun yö on käynyt kylässä.