Köngäs, Kengis vai miten se nyt olikhan?

Monet nimet jäävät pyörimään ajatuksiin ja on ruvettava tutkimaan niitä. Tornionlaakson suomenkieliset tai meänkieliset nimet kertovat seudun muukalaisasutuksesta. Kissoilla reviiri on pari kilometriä, mutta ihmisellä voi olla globaali reviiri joissakin asioissa.

Mitä miettivät perimätiedon mukaan belgialaiset, saksalaiset tai hollantilaiset kaivosmiehet, kun he saapuivat Tornionlaaksoon sulattamaan rautamalmia? Mikä ajoi heidät Pohjan perille paikkaan, jonne perustettiin Kengis Bruk. Supisuomalaisen on vaikea kääntää nimeä, joten se saa olla noin. Meänkielinen tietää ja tuntee kielensä ja sen sanojen merkityksen. Yleistäminen on helppoa, jos ei tunne historiaa.

Miehet katsovat koskea, jonka äärelle perustettiin Köngäksen Ruukki.

Kengis Bruk, Världens nordligaste järnbruk  -tutkimuksen Köngäksen ruukista ovat tehneet Britt-Inger Fagervall, Esther Salomonsson-Juuso ja Britta Tervaniemi. Valitettavasti mielenkiintoista tutkimusta eivät osaa lukea kaikki meänmaalaiset, koska sitä ei ole suomennettu. Osaisikohan rouvani tehdä sen isäntäni avustuksella? Linkistä pääsee uppoutumaan historiaan, jolla on yhtymäkohtia tähänkin päivään. Kannattaa lukea historiaa ja opiskella ruotsia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäissatu pääsiäismunasta

Mikä punainen sieni? Name of this red mushroom?

Pääsiäisnoita lentää