Joulusatu
Joulusatu Kuva Ritva Rundgren Majakka oli ollut pimeänä jo kauan, koska sen valoa ei tarvittu. Meri oli jäässä ja lumen peittämä. Majakkamestari Lalin nukkui talviunta. No, ei kai sentään! Lalin hoiti vaimonsa kanssa perhettään. Iivari-hiiri asui heidän talonsa kellarissa, jossa söi kaikessa rauhassa juustoa. Rotta etsi lämpimiä paikkoja rakennusten koloista. Joulu lähestyi päivä kerrallaan. Lapset odottivat lahjoja, joita joulupukki toisi. Lalin oli ostanut Sofian kanssa mantereelta lahjoja perheelleen jo kauan sitten ja hän oli piilottanut ne varastoon sen varalta, että joulupukki ei pääsisikään kelirikon takia saareen. Oli kuitenkin tärkeä tuottaa lapsille iloa jouluna. Myös Iivari-hiiri saisi jotain. Ehkä juustonpalasen nätissä paketissa, se unelmoi piipahtaessaan hiljaisen majakan juurella. Mitä jälkiä täällä lumessa on? Ovatko ne rotan käpälän jälkiä vai laahausjälkiä? se kummeksui. Jouluaatto koitti Lalinin perheeseen. Kaikki odottivat ja odottivat joulupukkia. Oli
